Siirry suoraan sisältöön

Eurooppa-yliopisto kirittää kaupunkeja - Oulu on mukana UNIC-verkostossa

22.10.2021

Liègessä vietettiin viime viikolla kaupunkikehittämisen juhlaa. Eurooppa-yliopisto UNICin ensimmäinen CityLabs-festivaali järjestettiin Belgian Vallonian alueen tärkeimmässä kaupungissa. Tapahtumassa olivat mukana myös edustajat Oulusta, sillä ensi vuoden kesäkuussa vastaava festivaali järjestään Oulussa.

Eurooppa-yliopistot syntyivät Ranskan presidentti Emmanuel Macronin vuonna 2017 julkituomasta aloitteesta. Verkostoyliopistoja on nyt 41 ja niiden tavoite on parantavaa eurooppalaisten yliopistojen kansainvälistä kilpailukykyä. Tulevaisuudessa opiskelijat voivat esimerkiksi suorittaa Eurooppa-yliopistoissa tutkinnon, johon kuuluu opintoja useissa eri EU-maissa.

Eurooppa-yliopistoverkostoon eli UNICiin, joka on lyhenne sanoista The European University of Post-Industrial Cities, kuuluvat Oulun yliopiston lisäksi yliopistot Bilbaosta, Bochumista, Corkista, Istanbulista, Rotterdamista, Zagrebista ja Liègestä.

UNIC-yliopistoja ja etenkin niiden isäntäkaupunkeja yhdistää se, että ne ovat kokeneet suuria murroksia. Yliopistojen ja kaupunkien suhde on tiivis ja yliopistot haluavat olla mukana keksimässä keinoja murroksista selviämisessä. Tämä on myös CityLabs-konseptin idea. Tutkijat, opettajat ja opiskelijat eri puolilta Eurooppaa kokoontuvat yhteen, pohtivat yhdessä kaupunkilaisten kanssa paikallisia ja yhteisiä haasteita ja tuovat parhaat käytännöt kotikaupunkeihinsa. Ensi kesäkuussa UNIC CityLabs -festivaali järjestetään Oulussa.

Liègeä ympäröivät korkeat kukkulat. Kuuluisissa Montagne de Bruenin portaissa on 374 askelmaa ja kuntoilijoita riittää.

Liège on nousemassa kuopasta

Liègessä on virallisesti hieman vähemmän asukkaita kuin Oulussa, mutta suur-Liège on noin 700 000 asukkaan koti. Vallonia eli Belgian ranskankielinen osa on perinteisesti vaurasta seutua. Euroopan ytimessä Maas-joen varrella on nautittu vilkkaasta kaupankäynnistä ja sittemmin teollistumisen hedelmistä aina 1970-luvulle saakka. Tuolloin kaupungille elintärkeät teräs- ja hiiliteollisuus romahtivat globalisaation seurauksena ja Liègen kaupunki vaipui vuosikymmenien alakuloon.

Nousu alkoi parikymmentä vuotta sitten, kun kaupunki päätti viisiosaisesta strategiasta entisen loiston palauttamiseksi. Strategiassa on mielenkiintoisia yhtymäkohtia myös Oulun kaupungin nykyisiin ja tuleviin haasteisiin.

Strategian ensimmäinen vaihe oli kaupungin pahasti rapistumaan päässeen historiallisen keskustan kunnostaminen ja siten ydinkeskustan elävöittäminen. Toinen vaihe oli nimeltään kaupungin ”uudelleenvarustaminen” ja tämä tarkoitti ennen muuta suuria investointeja kulttuurilaitoksiin. Syntyi kolme museota sekä teatteri-, ooppera- ja kulttuuritalot – pääosin vanhoja rakennuksia kunnostamalla, mutta kukin kymmenien miljoonien investoinneilla.

Rautatieasema on kaupungin kuvatuin

Kolmannessa vaiheessa kaupunkiin kehitettiin viisi urbaania asuinaluetta noin neljän kilometrin säteellä kaupungin keskustasta. Liègen asukasmäärä oli laskenut romahduksen jälkeen ja uusilla, asukkaiden kanssa yhdessä suunnitelluilla alueilla on onnistuttu kääntämään kaupungin väkimäärä kasvuun. Strategian neljäs ja viides vaihe ovat liikennehankkeita. Rakenteilla on raitiovaunulinja pohjoinen-eteläsuunnassa yhdistämään mainitut viisi asuinaluetta toisiinsa ja kaupungin ydinkeskustaan. Seuraava vaihe on pikabussilinja itä-länsisuunnassa ja se tulee palvelemaan tulevia, vielä paperilla olevia asuinkeskittymiä.

Kaupungin strategisen ohjelman lisäksi valtava julkinen investointi oli Liègen päärautatieaseman, Guilleminsin uudelleenrakentaminen 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Sen kautta kulkee suurnopeusjunilla, pikajunilla ja paikallisliikenteessä päivittäin 15 000 ihmistä. Guillemins näyttävine valkoisine teräskaarineen maksoi yli 300 miljoonaa euroa ja se on kaupungin kuvatuin kohde.

Liège oululaisen silmin

Millaisena uusi Liège näyttäytyy tällaisen tavallisen oululaisen silmin? Kun hengästyttävää uudistusten ja investointien listaa kuunteli, heräsi kysymys maksajasta - kaupungissa on kuitenkin edelleen yli 20 prosentin työttömyys. Investointien rahoittamiseen ovat osallistuneet kaupungin lisäksi niin Belgian liittovaltio, EU kuin yksityiset sijoittajatkin. Alue on historiallisesti vaurasta ja ilmeisesti rahaa löytyy edelleen.

Toinen huomio kiinnittyi liikkumiseen. Vaikka Liègen keskusta on huomattavasti tiiviimpi ja isomman oloinen kuin Oulun keskusta, ei siellä juuri näkynyt polkupyöriä. Sähköpotkulautojakaan ei ollut tarjolla, vaikka Oulussakin toimivan Limen tyyppiset operaattorit menevät varmasti sinne, missä kysyntää on. Kaupunkia ei olekaan rakennettu pyöräilijälle tai potkulautailijalle. Turistille kävely tiiviissä keskustassa on näppärä kulkumuoto, mutta tällaisena ympärivuotisena työmatkapyöräilijänä paikallisten ihmisten pyöräilymahdollisuudet askarruttavat. Autoja Liègessä on paljon ja lähes joka paikassa. Yksi osa strategisista uudistuksista oli autoteiden muuttaminen enemmän bulevardityyppisiksi.

Maas-joen varrella on uusia ja vanhoja rakennuksia. Tavaraa ja ihmisiä kulkee joella vilkkaasti, mutta korkean kivetyksen vuoksi on siinä vaikea kastella varpaita.

Varpaat eivät kastu

Kolmas huomio kohdistuu kaupunkia halkovan Maas-joen hyödyntämiseen. Sen rannoilla oli hienoilla paikoilla komeita kerrostaloja ja ikivanhoja kivitaloja. Tavaraliikenne joella on vilkasta, ja logistiikka kaikkinensa on iso toimiala Liègessä. Joki on kuitenkin monien keskieurooppalaisten kaupunkien tavoin kivetty ja aidattu pitkältä matkalta niin, ettei siihen paikallinen pääse edes varpaitaan kastelemaan.

Liègen yliopiston pääkampus on noin yhdeksän kilometrin päässä keskustasta, mutta opiskelijat eivät asu siellä, vaan kaupungin ytimessä. Pääkampukselle on rakennettu vain 200 opiskelija-asuntoa. Kaupungin keskustassa on yliopiston hallinto sekä puolenkymmentä komeaa rakennusta eri tiedekunnille ja instituutioille.

Liègen keskusta on oululaisittain katsottuna vilkas ja kivijalkapalveluita on paljon tarjolla. Kaupungin historiallinen keskusta on upea ja uudistuksia on tehty hyvällä maulla. Pian valmistuvan raitiovaunun myötä myös pyöräilymahdollisuudet kuulemma paranevat.

Rotterdamin kaupungin edustaja kertoi käyneensä Liègessä 1900-luvun lopulla. Hän kehui silloin alamaissa olleen kaupungin muuttuneen täysin. Liège on onnistunut luomaan nahkansa laatimalla ja toteuttamalla yli 20 vuoden strategisen ohjelman, tekemällä massiivisen määrän rohkeita investointeja ja käymällä aktiivista vuoropuhelua kaupunkilaisten kanssa kaupungin kehittämisestä.

 

Liègen entisessä postitalossa on nykyisin muun muassa yrityshautomo, käsityöläispanimo ja Liègen yliopiston journalismin koulutus. Kuvat: Karri Oikarinen

Lue myös

Lue lisää aiheesta