Siirry suoraan sisältöön

Eurooppa-asiantuntija Helena Petäistö: ”Oulu, naturellement!”

13.1.2021

Toimittaja, kolumnisti ja tietokirjailija Helena Petäistö haluaisi Oulussa maistella tervan makuista drinkkiä ja hypätä asemalta junaan, joka veisi pikarautatieyhteyden ansiosta heittämällä Helsinkiin.

Helena Petäistön ranskalaiset korot kopisevat tällä hetkellä enimmäkseen Helsingin kaduilla. Koronavirus muutti Petäistön arjen kertaharppauksella.

”Olo "kahden kaupungin loukussa" on muuttunut pysyttelemiseen Helsingin Töölön-kodissa. Pariisin-kotiin ei ole nyt todellakaan asiaa. Tulin sieltä helmikuussa juuri ennen kuin rajat alkoivat sulkeutua”, Petäistö kertoo.

Suomessa olo on tuntunut helpolta Ranskan karanteenitilanteen rinnalla: ulos pääsee haukkaamaan happea ja hoitamaan asioita. Kirjoittamistyöt eivät onneksi vaadi kotoa poistumista ja Petäistön kolumnit ovat kysyttyä tavaraa niin aikakauslehdissä, sanomalehdissä kuin MTV:n verkkomediassakin: pohjalainen suorapuheisuus ei ole kadonnut minnekään.

”Minullahan on aina mielipidettä pukannut! Ranskassa noudatan sikäläistä puhe- ja tapakulttuuria, jonka oppimiseen kantapään kautta meni itsepäiseltä pohjalaiselta aikoinaan peräti neljä vuotta.”

Tipalasta ei reputeta!

Petäistö asui lapsuutensa ja kouluaikansa Oulussa. Tutuiksi tulivat Raatinkentän luistinrata ja koiran kanssa kuljettiin Laaniskan varressa aamuisin niin kauan, että kouluun oli joka aamu kiire.

Tyttölyseon ajoilta matkaan tarttui ranskan kielen ääntämistä ja ystäviä, joista osa kulkee matkassa vieläkin.

””Tipalasta” ei koskaan reputettu ja joka kevät siellä kirjoitettiin useita kuuden ällän papereita. Minä kirjoitin vain viisi laudaturia, mikä oli itselleni hirveä pettymys, mutta kuvaavaa koululle oli, että sain siitä hyvästä vielä päälle luokanvalvojan moitteet!”

Lukion jälkeen kiire Oulusta pois oli kova, mutta kotikaupunki ei unohtunut edes Brysselissä ja Pariisissa vietettyjen vuosien aikana. Ja kun Helena Petäistö ei ole unohtanut Oulua, ei Oulu ole myöskään unohtanut häntä.

”Minulla on suuri ilo ja kunnia kuulua Oulun yliopiston seuraavien kunniatohtorien joukkoon. Virallista nimitystä joudun vielä odottamaan, promootio on jo kaksi kertaa siirtynyt koronan takia.”

”Suomen kakkoskaupunki? Mikä kysymys! Oulu naturellement! Etelä-Suomea päsmäröi Helsinki, Pohjois-Suomea Oulu. Siinä ne ovat ykkönen ja kakkonen.”

Ajattele suuresti!

Petäistön mukaan Oulu on monella tavalla poikkeuksellinen kaupunki.

”Joulukuussa Helsingin Sanomat kyseli, kumpi on Suomen kakkoskaupunki, Turku vai Tampere. Kun keskustelu levisi Twitteriin, oli minunkin tapani mukaan pakko sohaista sitäkin twiitillä: ”Suomen kakkoskaupunki? Mikä kysymys! Oulu naturellement! Etelä-Suomea päsmäröi Helsinki, Pohjois-Suomea Oulu. Siinä ne ovat ykkönen ja kakkonen.”

Petäistön mukaan tämä ei ollut pelkkää vitsikästä sanailua. Kun Oulua tarkastelee Euroopan perspektiivistä, kaupunki erottuu niin sijaintinsa kuin historiansa puolesta.

”Onhan maailmanlaajuisesti iso juttu, että näin pohjoisessa on yksi maan suurimmista kaupungeista. Se ei ole mikään itsestäänselvyys, vaan on vaatinut ”hoksnokkaa” kaupungin päättäjiltä moneenkin kertaan. Tietysti pohjana oli jo Oulun ainutlaatuinen historia koko maailman suurimpana tervasatamana, jossa oli jo sukupolvien ajan totuttu ajattelemaan suuria.”

Rautatie kuntoon, heti!

Petäistön mukaan Oulu on vahvan teknologiaosaamisen ja yrittämisestä innostuneiden insinöörien ja it-osaajien selvinnyt erilaisista kolhuistakin ihmeen hyvin. Myös yliopiston yritysten yhteistyö saa Petäistöltä kiitosta.

”Kerrankin osattiin Yhdysvalloista hakea hyviä malleja eikä vain roskaruokaa ja peltojen jättiostareita: Oulu löysi sieltä idean "Oulun ihmeeseen”, yliopiston ja teollisuuden hedelmälliseen vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön win–win-periaatteella.”

Kulkuyhteyksien ontuminen saa kuitenkin kovaa kritiikkiä.

”On aivan anteeksiantamatonta, että Oulun on täytynyt operoida ilman kunnollisia ratayhteyksiä. Meillähän siinä asiassa on nukuttu Ruususen unta samalla, kun ruotsalaiset ovat kahmineet miljardikaupalla EU-rahaa omille nopeiden junayhteyksien hankkeilleen. Siinä erityisesti oululaisten pitäisi pitää puoliaan parhaiden lobbareiden voimin.

Ja yksi asia löytyy, josta löytyisi vielä paljon käyttämätöntä potentiaalia.

”Terva herättää tuoksuna aina ihmisten kiinnostuksen, ja Oulussa on upea historia tervakaupunkina. Miksi tätä ei hyödynnetä enemmän? Tähän asti olen aina saanut kielteisen ja kummastelevan vastauksen oululaisravintoloissa, kun olen pyytänyt alkudrinkiksi tervacocktailia."

"Pankaa jo ihmeessä se drinkkilistan kuningattareksi. Apéritif au goudron fin naturel d’Oulu, Finest Tar Cocktail of Oulu – jokainen turistihan sellaisen poimii listan kärjestä.”

 

Helenan viiden suora:

Mitä lukija ei sinusta ikinä arvaa?

“Minulle ei ole mikään ongelma pitää välillä täydellistä pyjamapäivää, jota varten minulla on kokoelma hauskoja flanelliyöpukuja.”

Kun tulet kotiin, mitä teet ensimmäiseksi?

“Pesen kädet, vaihdan kotiasun päälle ja haudutan hyvää teetä.”

Paras muistosi lapsuudesta?

“Pitkät kävelyreissut metsässä isoisän kanssa eväsreppu mukana.

Mihin veisit turistin Oulussa ja miksi?

“Ihastelemaan komeaa kaupungintaloa, jonka tervaporvarit rakensivat kapakakseen.”

Sano jotain Oulusta lämpimällä sydämellä:

“Oulussa sitä saa olla ihan ölövinä!”

Helena Petäistö

- toimittaja, kolumnisti ja tietokirjailija

- tehnyt pitkän uran MTV:n Ranskan ja Brysselin kirjeenvaihtajana

- asuu Pariisissa ja Helsingissä

- esikoisteot Ranskalaiset korot (1995), viimeisin kirja Bryssel, Strasbourg, Luxemburg a la Helena Petäistö ilmestyi vuonna 2019

- suosittu Eurooppa-esitelmöitsijä

-

"Jos kulttuurin näkökulmasta haluaa poimia todella poikkeuksellisia ja kiinnostavia Oulu-ilmiöitä, ne ovat tietysti Huutajat ja tiernapojat, keskiajalta asti vaalitun eurooppalaisen perinteen jatkaja", Petäistö pohtii. Kuva Vesa Moilanen / Lehtikuva

Lue myös

Lue lisää aiheesta