Siirry suoraan sisältöön

Ensi vuonna ajellaan punaista pitkin kohti Maikkulaa

13.11.2020

Oulun baanoista on tulossa seuraavien vuosien aikana mittava pyöräteiden verkosto. Punaiset pyörätiet ovat tänä vuonna tuttuja myös kaupungin eteläpuolella asustaville, sillä Mäntybaana avautui juuri ja ulottuu nyt keskustasta Mäntylään.

Mäntybaana on Ouluun rakennettu toinen leveä kevyenliikenteen väylä, ja ensimmäisenä rakennettua Linnanmaan baanaa on ajeltu nyt vuoden verran.

Ovatko baanat olleet suosittuja, liikenneinsinööri Harri Vaarala?

”Kyllä ovat, erityisesti viime syksynä käyttöön otettu Linnanmaan baana on ollut suosittu, ja se on kerännyt myös vaihtoehtoisilta reiteiltä pyöräilijöitä”, hän kertoo.

Baanat suunnitellaan vilkkaimmille pyöräteille

Baanoja ei suunnitella kaupunkiin summittaisesti, vaan käyttäjämäärien mukaan. Esimerkiksi nyt Ouluhallin kohdalla on ollut jo vuodesta 2015 asti laskentalaitteet, joiden perusteella voidaan sanoa, että ensi vuonna sinne rakennettava Maikkulan baana on yksi Oulun kolmesta suosituimmasta pyöräväylistä.

Pyörätiellä on parhaimmillaan ollut kesäaikana 4 000 pyöräilijää ja 500 kävelijää vuorokaudessa. Torinrannasta Linnanmaan suuntaan menevä väylä on kuitenkin vieläkin suositumpi, joten tästä syystä ensimmäinen baana rakennettiin juuri sinne. 

”Paikat, joihin baanoja rakennetaan, ovat olleet normaaleinakin pyöräteinä kaikkein suosituimpia, joten sitten, kun ne muutetaan baanaksi ja kapasiteetti kasvaa, ne keräävät entistäkin enemmän pyöräilijöitä muilta pyöräteiltä. Tämä on tietysti positiivinen ongelma, että meillä on tosi paljon pyöräilijöitä”, lisää Vaarala.

Suosio tarkoittaa myös sitä, että Linnanmaan 5,6 metriä leveä baana tahtoo jäädä vähän kapeaksi varsinkin aamu- ja iltaruuhkissa. Siitä syystä Maikkulan baanasta tulee 6,6 metriä leveä.

Maikkulan baana rakennetaan ensi kesänä

Ensi vuonna aletaan rakentaa siis Maikkulan baanaa, joka ulottuu keskustasta Poikkimaantielle. Baana kulkee OYS:n ja Kastellin monitoimitalon eteläpuolitse ja sen jälkeen Svaaninsuon kupeeseen. Baanasta tulee noin kolme kilometriä pitkä.

Toistaiseksi Maikkulan baanaa on jo jonkin verran rakennettu valmiiksi, sillä sairaalan kohdalla uusittiin pyörätietä, jolloin uusi pyörätie muutettiin samalla kertaa baanaksi.

”Voi olla, että tämä baana jatkuu vielä Poikkimaantiestä eteenpäinkin, mutta ensi kesänä toteutetaan tämä pätkä. Tässä baanassa tulee olemaan erityistä se, että se kulkee koko ajan alikulkutunneleita pitkin eli risteysalueita ei matkan varrelle tule”, mainitsee Vaarala.

Maikkulan baanankin jälkeen on tulossa lisää baanoja – Kembaana lähtee tulevaisuudessa torinrannasta etelään ja jatkuu aina lentokentäntielle saakka. Tämä baana tulee olemaan jo 7,5 kilometriä pitkä.

”Se on pitkä pätkä ja se joudutaan vaiheistamaan usealle vuodelle. Kembaanan ykkösvaihe Torinrannasta Limingantulliin rakennettaisiin 2022. Tämä palvelisi sekä Kempeleen että Oulunsalon suunnalta tulijoita. Samoin tämä sujuvoittaisi torin ja Heinäpään alueiden pyöräteitä.”

Baanaverkkoa yli 76 kilometriä

Kaikille ilmansuunnille on siis tulossa jotakin – nyt baana on tehty pohjoiseen, sitten tehtiin Mäntylään, ensi vuonna idän suuntaan niin 2022 tehtäisiin baanaa etelään. Sillä tavalla saadaan maantieteellistä kattavuutta.

”On tärkeää, että mahdollisimman suuri määrä oululaisia saisivat kokemuksen baanalla ajamisesta”, Vaarala mainitsee.

Tulevaisuudessa baanaverkko laajenisi myös poikittaisilla yhteyksillä esimerkiksi Poikkimaantien suuntaisesti. Yksi baana voidaan kuitenkin tehdä joka vuosi, joten kestää pitkään, ennen kuin kaikki baanaverkkosuunnitelman 11 baanaa on rakennettu peräti 76 kilometrin verran.

”Tämänkokoisessa kaupungissa tämä on laaja ja kunnianhimoinen tavoite, mutta meillä pyöräillään paljon sekä kesällä että talvella. Kyllä Oulu baanaverkoston suhteen on edelläkävijä Suomessa. Nyt tarvitsisimme lisäresurssia suunnitteluun, jotta työt etenisivät nopeammin.”

Valtion rahoitus kasvaa baanahankkeille

Baanojen rakentamiseen on saatu valtiolta avustusta, ja Vaaralan mukaan avustuksia on tulossa myös tulevaisuudessa.

”Kohtuullisen suurella todennäköisyydellä saamme rahoituksen järjestymään myös tulevaisuuden hankkeille. Ensi vuodelle valtio jakaa rahaa paljon aiempaa enemmän, joten toivomme, että saisimme jopa useamman miljoona euroa.”

Oulu on ollut baanojen rakentamisessa Suomessa pioneeri – täällä käy paljon tutustujia muista kaupungeista.

”Jotkut jopa haluavat tulla vain fiilistelemään Ouluun, että millainen se baana olisi ollut, mitä he eivät vielä itse ole saaneet aikaiseksi”, nauraa Vaarala.

Tarkoitus ja tähtäin suunnittelutyössä on koko ajan ollut, että pyöräily olisi sujuvaa.

”Baanaverkkojen lähtökohta on, että ne ovat laadukkaita, sujuvia ja nopeita”, tiivistää Vaarala.

Baanaverkkosuunnitelma kattaisi tulevaisuudessa koko Oulun poikittaislinjoineen. Koska baanaa voidaan rakentaa vain yksi kerrallaan, kuvan kaltaisen kattavan verkoston tekeminen vie vuosia aikaa.

Mäntybaanan rakentaminen sujui sutjakasti

Mäntybaanan urakoitsijan Destia Oy:n työmaapäällikkö Minna Perätalon mukaan Mäntybaanan rakentaminen sujui mallikkaasti.

”Baanan rakentaminen teknisesti ei paljonkaan eroa tavallisen pyörätien rakentamisesta, mutta toki tätä leveyttä oli nyt kaksinkertaisesti”, hän mainitsee.

Lähes keskelle kaupunkia tehtävä uusi pyörätie vaatii eri tavalla ympäristön ja asukkaiden huomioimista kuin vaikkapa maaseudulle tehtävä. On tehtävä kiertoteitä ja laitettava aitauksia, joskus useampaankin otteeseen.

”Siitä kyllä haluan kiittää oululaisia, että he suhtautuivat rakentamiseen niin positiivisesti. Vaikka muutoksia kulkuyhteyksissä tuli useita, niin asukkaat sopeutuivat hienosti.”

Baana rakennettiin siten, että molemmat päät rakennettiin ensin. Sitten kaksi rakennustyömaata lähestyi toisiaan ja lopulta rakennettiin keskikohta, jossa oli myös eniten risteyksiä.

”Vielä näin lämpimänä syksynä olemme voineet viimeistellä Mäntybaanaa ja peräti istuttaa nurmikkoakin, mutta ihan lopullisesti viimeistelemme sen ensi keväänä”, Perätalo kertoo.

 

Maikkulan baanan rakentaminen on osittain jo aloitettu, sillä Kontinkankaan osuus on rakennettu valmiiksi jo tänä vuonna. Kuva: Lea Ansamaa

Lue myös

Lue lisää aiheesta