Siirry suoraan sisältöön

Eläkkeellä on aikaa eläimille

14.1.2021

Merikosken Hoivien palvelupäällikkö Toini Kärenlampi piti työssään ohjenuorana yksilön kunnioittamista: niin kauan kuin ihmisessä on elämää, häntä pitää kohdella arvokkaasti.

Toini Kärenlampi sanoo, että koko kolmentoista vuoden aikana hän ei vaihtanut henkikirjojaan Ouluun. Hän asuu nyt Torniossa ja kokee olevansa nimenomaan torniolainen. Merikosken ympärivuorokautiseen palvelujen eläkkeelle lähtevä palvelupäällikkö pitää kuitenkin kotinsa Oulussa. Siellä asuvat lastenlapset.

Kärenlampi tuli miehen perässä Ouluun 13 vuotta sitten ja samoin tein hänet valittiin Merikosken hoivien palvelupäälliköksi vuonna 2007. Koulutukseltaan Kärenlampi on laboratorionhoitaja sekä terveystieteiden maisteri, Oulussa kouluttautunut.  

Ennen Oulua Kärenlampi toimi Torniossa johtavana hoitajana muun muassa kahdella laitoshoidon osastolla ja kotihoidossa.

”Ajattelen, että tieni vanhustenhoitoon lähti siitä, tosin olen ainoana lapsena hoitanut omat vanhempani äitini toiveesta”, sanoo Kärenlampi.

Hoitajan asenne vaikuttaa kuntoutumiseen

13 vuodessa saatiin Kärenlammen mukaan laitoshoidossa paljon aikaiseksi.
Ensinnäkin vuoteeseen hoidettavien määrä väheni.

”Se oli 70 prosenttia silloin, kun aloitettiin Lassintalossa, Intiön Hoivalla ja Tuirankartanossa, nyt se on 30 prosenttia. Ymmärrettiin hoitajan antaman kuntoutuksen merkitys, alettiin jumpata sänkyyn hoidettavien käsiä ja jalkoja, nostettiin heitä ylös sängyistä. Ja seurusteltiin asukkaiden kanssa.”

Rajakylän hoivan Severinkodille myönnettiin kinestetiikan laatupalkinto. Vuorovaikutusmallissa hyödynnetään asukkaan jäljellä olevia voimavaroja, hän esimerkiksi ottaa itse sängyn laidasta kiinni ja avustaa omaa liikkumistaan.

”Kohtaaminen vaikuttaa myös, miten ihmiselle puhutaan, miltä tasolta. Kun hoitotyön asenne on kunnossa, asukkaalla on kuntoutumisen mahdollisuuksia. Meiltä kuntoutui asukkaita kotiin asti”, sanoo Kärenlampi.

Ookaus rauhoittaa

Asukkaan mielekäs arki on ollut mielekäs kehittämiskohde hoiva-alan ammattilaiselle ja esimiehelle.  

”Päivässä pitää olla muutakin kuin levähtäminen ja syöminen”, huomauttaa Kärenlampi.

”Olemme tehneet esimerkiksi yksilöllistä kulttuurikirjaamista. Meillä asukkaat ovat syntyneet 20-luvulla, 70-luvulla ja jopa 80-luvulla. On siis selvää, että kiinnostukset eivät ole samat esimerkiksi uskonnosta ja virkistyksestä. Myös väkivaltatilanteet vähenevät, kun asukas kohdataan ja hänen käytöstään osataan ennakoida, hänet tunnetaan, häntä arvostetaan ja kohdellaan hyvin.”

Intiön Hoivalla mallinnettiin hollantilaista muistisairaiden kylää, Hoiville on esimerkiksi tulossa uusi retkiauto. Muutama kesä sitten käytiin koeautolla uimarannallakin.

”Ookaus rauhoittaa ihmisiä”, tietää Kärenlampi.

Niin kauan kuin on elämää pitää sitä kunnioittaa

Kärenlammen vapaa-aikaa ohjaavat toiminta hyväntekeväisyysyhdistyksessä Oulussa sekä jäsenyys tehostetun palveluasumisen yhdistyksen johtokunnassa Torniossa.  

”Olen ollut viisi vuotta yliajalla ennen eläkettä. Olisin halunnut lähteä kaikessa hiljaisuudessa, mutta läksiäisiä vietettiin kuin laivaristeilyllä, kolmessa kattauksessa.”  

Oulun kaupungilla on Kärenlammen mukaan yhteishenki ollut korkealla ja kehittämistyöhön on saanut innostuneesti osallistua.

”Psykogeriatriaa kehitettiin, palliatiivinen hoito on tulossa Rajakylän Hoiville ja laitoshoitoa on koko ajan vähennetty. Nyt sitä on enää 1,2 prosenttia, kun aiempi luku oli 5 prosenttia.”

Vanhustyön arvoistaan Kärenlampi summaa, että niin kauan kuin ihmisestä henkii elämää, pitää häntä arvostaa ja kohdella yksilönä.

”Omaisten merkitys nähtiin korona-aikana, kuinka ikävää oli, kun he eivät päässeet käymään. Jo ennen koronaa perustettiin omaisten läheisryhmät, koska myös omainen  tarvitsee tukemista.”

Nyt ryhmät ovat olleet tauolla.

Hevonen auttaa raskaimpiin päiviin

Kärenlammen vapaa-aika sujuu eläkkeellä paljolti eläinten kanssa. Kaksi kissaa on saatu perinnöksi tyttäreltä ja omana on corgirotuinen koira.

Tyttäreltä tuli myös perinnöksi Norjan kylmäverinen hevonen Nino.

”Ratsastus menee meillä verenperinnössä, tyttären mukana olen alkanut ratsastaa ja lapsenlapsemme Isla haluaa, että mummo juoksee ympyrää tunnin hevosen vieressä, kun hän ratsastaa. Entisen työkaverin kanssa käytiin Raattamassa tekemässä ratsastusreissu, sitä harrastusta jatketaan.”

Nino onkin ollut Kärenlammen psykoterapeutti. Hevonen on tarvittaessa tyhjentänyt pään päivän raskaista ajatuksista.

 

 

Toini Kärenlampi omistautuu eläkepäivillään myös Ninolle, joka on Norjan kylmäverinen hevonen. Kuva: Kärenlammen kotialbumi

Lue myös

Lue lisää aiheesta