Dronevideot kertovat kotiseudusta ja sahateollisuudesta – Kiiminkijokisuu ja Haukipudas yläilmoista nähtynä

Santaholman saha-alue kuvattuna vuonna 2019. Kuva: Hannu Lievetmursu

Kulttuuri

Julkaistu: Kirjoittaja: Petri Kristian Isoniemi

Jaa sosiaalisessa mediassa:

Leena Happonen ja Hannu Lievetmursu ovat julkaisseet You Tubessa droneilla Oulun yläpuolella kuvatuista videoista sarjat, joiden nimet ovat Kotiseutu Yläilmoista ja Merellinen Oulu. Nämä videot on kuvattu eri vuodenaikoina. He hankkivat kuvaukseen sopivan dronekaluston neljä vuotta sitten.

”Olimme kiinnostuneita droneharrastuksesta. Sen teki mielenkiintoiseksi mahdollisuus kuvata laadukkaita videoita yläilmoista. Laitoimme Facebookiin ystävien katsottavaksi kotiseudulla kuvattuja dronevideoita. Kannustavan palautteen jälkeen innostuimme jakamaan videoita laajemminkin”, Happonen muistelee.

Happonen muistuttaa, että Droneharrastuksen aloittamien vaati Traficomin dronekurssin tentin suorittamisen. Tähän kurssiin sisältyy dronella lentämisen lakipykälien, sääntöjen ja turvallisuusasioiden hallintaa.

Leena Happonen ja Hannu Lievetmursu vuonna 2020. Kuva: Leena Happonen

Happosen mukaan dronevideot ovat saaneet myönteistä ja kannustavaa palautetta.

”Katsojat ovat olleet iloisia, kun pääsevät katselemaan kotiseutujaan yläilmoista. Täysin uusi näkökulma on tuottanut monille ahaa-elämyksiä. Olemme saaneet palautteita kotiseudun asukkailta, mutta myös kotiseudun asioita seuraavilta muualla koti- ja ulkomailla asuvilta”, hän kertoo.

Videoissa näytetään sahojen toimintaympäristö

Leena Happosen ja Hannu Lievetmursun You Tubessa julkaisemissa dronevideoissa kerrotaan, että Haukiputaalla on ollut paljon sahateollisuutta aikoinaan. Nämä videot näyttävät Kiiminkijoen maisemia, joissa Haukiputaalla sijainneet sahalaitokset toimivat. Videoilla on maisemakuvien lisäksi tietoa esimerkiksi siitä, milloin sahalaitokset olivat toiminnassa. Videoilla kerrotaan myös työntekijöiden asuinalueista.

Huovelinin saha kuvattuna kesällä 2020. Kuva: Hannu Lievetmursu

Sahateollisuuden nousuaika alkoi Suomessa 1800-luvulla, kun Suomi oli vielä Venäjään kuuluva suuriruhtinaskunta. Tämä johtui siitä, että höyrysahat sallittiin vuonna 1857, joten sahateollisuuden voimanlähde vaihtui vedestä höyryyn. Tämän jälkeen sahatuotanto ei ollut riippuvainen enää säästä tai vuodenajasta, joten sahaus nopeutui. Höyryvoimalla toimineita sahalaitoksia oli 66 Suomessa vuonna 1870.

Huovelinin saha kuvattuna 1950-luvulla. Kuva: Haukipudas-seuran kokoelma

Sahateollisuus kasvoi myös Oulun seudulla 1800-luvulla, jolloin Haukiputaalla perustettiin useita sahalaitoksia. Haukiputaan ensimmäinen suursaha oli Maunun saha, joka perustettiin vuonna 1863. Patenniemen saha aloitti toimintansa vuonna 1873, jolloin Patenniemi oli vielä osa Haukipudasta. Halosenniemen saha aloitti toimintansa Haukiputaalla ensimmäisen kerran vuonna 1899, Martinniemen saha aloitti toimintansa vuonna 1905, Huovelinin saha aloitti toimintansa 1910-luvulla ja Jokirannan saha aloitti toimintansa vuonna 1915. Nämä sahalaitokset ovat lopettaneet toimintansa yksi toisensa jälkeen.

Dronen käyttöä säätelee laki

Dronen käyttöä säätelee asetus, joka tuli voimaan EU:n alueella 30. joulukuuta 2020. Sen mukaan dronen käyttäjien täytyy rekisteröityä dronetoimijarekisteriin ja heidän täytyy suorittaa koe. Rekisteröinnin ulkopuolelle jäävät dronen käyttäjät, jotka lennättävät alle 250 grammaa painavia droneja, joissa ei ole kameraa.

Sääntöjen mukaan 900 grammaa painavaa dronea voi lennättää yksittäisten ihmisten yli, mutta ei ihmisjoukon yli. Neljä kiloa painavan dronen lennättäminen on sallittu turvallisella etäisyydellä ihmisistä. 25 kiloa paivavan dronen lennättäminen on sallittu kaukana ihmisistä ja asutuksesta.

Dronen käyttäjien täytyy ottaa huomioon ilmatilarajoitukset ja lentoturvallisuus. Dronea ei saa lennättää lentokentän läheisyydessä. Sallittu lentokorkeus on 120 metriä ja droneen täytyy säilyttää näköyhteys. Dronen käyttäjän täytyy noudattaa myös yksityisyydensuojaa ja kotirauhaa.