Anssi Laiho maalaa musiikillaan ennemmin Oulussa, kuin Lontoossa

Konemusiikin taituri Anssi Laiho tarttuu seuraavaa konserttia varten perinteisiin nuotteihin. Puolet Singulariteetti - teoksesta säveltää Laiho itse ja toisen puolen keinoäly. Kuvat: Leevi Lehtinen.

Julkaistu: Kirjoittaja: carita marion forsman

Jaa sosiaalisessa mediassa:

Oikeastaan Singulariteetti on trilogiaksi suunnitellun teoksen toinen osa. Overshoot Planet, trilogian ensimmäinen osa, sai kantaesityksensä New Yorkissa 2019 ja teos nähtiin Oulussa toukokuussa galleria Pimentossa. Overshoot Planet on koneellisesti ja kokeellisesti tehty äänitaiteen teos, Singulariteetti puolestaan pohjaa sellon ja koneellisen musiikin vuoropuheluun. Teos koostuu neljästä osasta, josta osat 1 ja 4 on säveltänyt ihminen, osat 2 ja 3 on säveltänyt keinoäly. Trilogian viimeinen osa Teknofobia on tarkoitus valmistua 2022.

Laihon teoksia on vaikea pukea sanoiksi, koska ne on tarkoitettu aistittavaksi kuunnellen. Kokeellisen konemusiikin termistö on myös vielä osin keksimättä, sillä ala on vasta kehittymässä. Instituutionaalista koulutusta konemusiikin pariin ei myöskään taida löytyä, sillä musiikki syntyy kokeilun kautta.

Laiho on opiskellut musiikkia, säveltämistä ja äänisuunnittelua Oulun Konservatoriossa, Madetojan musiikkilukiossa, City College of Manchesterissa ja Oulun Yliopistossa. Aiemmat opinnot ovat keskittyneet mm. jazz musiikkiin, mutta tietokoneet ja tekoäly ovat olleet kiinnostuksen kohteina klassisen musiikin opiskelun rinnalla ja molemmat opit yhdistämällä Laiholle on syntynyt omaleimainen ääni.

Sellisti Oskari Elomaa ja Anssi Laiho valmistautuvat perjantai-illan konserttiin.

Sellisti Oskari Elomaa ja Anssi Laiho valmistautuvat perjantai-illan konserttiin.

“Konemusiikin kehityksen seuraaminen on helpompaa itsenäisesti. Olen oikeastaan elänyt internetin murroksen maailmassa ja tieto ja teknologia ovat laajentuneet ihan valtavasti. Sitä kautta tulee tunne, että konemusiikissa on läsnä kokoajan tuoreus ja ala kehittyy jatkuvasti”, Laiho toteaa.

Yleisön edessä

Laiho on ollut mukana äänisuunnittelijana lukuisissa projekteissa ja osana isompaa työryhmää. Sellainenkin työskentely Laiholle sopii mainiosti, mutta Suomen Kulttuurirahaston apurahan turvin taiteilija voi keskittyä myös oman musiikin luomiseen.

“Normaalisti teokset lähtevät liikkeelle minulla äänen estetiikan kautta. Nyt kuumottaa kokeilla jotain muuta lähestymistapaa. Esimerkiksi Singulariteetti on ihan nuottilähtöinen klasariteos, johon tuon sitten koneella omat mausteeni”, Laiho taustoittaa perjantain kantaesitystä.

Singulariteetti –konserttiin yleisöä otetaan sisään 19 henkilöä. Rajattu yleisömäärä ei johdu ainoastaan koronarajoituksista. Laihoa isolla näyttämöllä tai suuressa julkisuudessa paistattelu hieman arveluttaa.

“Oikeastaan itselläni ei ole suuria ambitioita, tykkään vain tehdä taidetta. Haluan toki, että teoksillani on yleisöä ja ihmiset kuulevat musiikkiani ja luomiani ääniä, mutta minua ei kiehdo ulkotaiteelliset asiat. En halua paistatella kuuluisuudessa, viihdyn hieman täällä underground – osastolla”, Laiho toteaa.

Ehkäpä edellä mainituista syistä johtuen Singulariteetti kuullaan vain kerran Oulussa. Teos jatkaa elämäänsä kiertueella, mutta Laiho pitää kiinni periaatteestaan ja kokee, että hän esittää konsertin, joka on kuultavissa kaupungissa vain kerran.

Sitä paitsi, Singulariteetti-teos kuvataan dystooppisena elektronimusiikin runona. Valvesaliin huolellisesti asetellut 19 tuolia sopivat maailmanlopun meininkiin.

Oulu kuplii kiinnostavasti

Laihon taiteenalalle olisi varmasti isommat yleisöt mahdollisia isommassa kaupungissa, mutta Ouluun mies muutti painavin perustein.

“Lontoossa asuessani minulla ei juuri ollut verkostoja ja elämä on suurkaupungissa yhtä selviytymistä. Kontakteja on vaikea luoda ja kilpailuakin on ihan eri tavalla. Oulussa minulla on perhe ja jo valmiit verkostot, joten tänne oli hyvä asettua”, Laiho toteaa.

“Toivoisin, että Oulu kuplisi myös taideskenessä yhtä kiinnostavasti, kuin esimerkiksi tanssitaiteen osalta. Toisaalta Oululla on kyllä omat pienet kulttuuriaarteensa, kuten Kulttuuribingo. Olin kyllä haltioissani, kun menin ensimmäistä kertaa sinne – että Oulussa voi olla tämmöistäkin”, muistelee Laiho.

Oulun valinta Euroopan kulttuuripääkaupungiksi on Laihostakin upea juttu ja kulttuuri-ilmastonmuutos slogan resonoi myös äänitaitelijan suussa mukavasti. Silti Laiho epäilee, että hankkeella on enemmän vaikutusta yleisöä kosiskelevaan kulttuuriin.

“Toivon, että myös marginaalissa työskentelevät taiteilijat saisivat mahdollisuuksia kulttuuripääkaupunkihankkeen myötä, ettei koko homma mene ihan markkinavetoiseksi, vaan esiintymisareenaa ja rahoitusta löytyisi myös kokeellisille tekijöille”, Laiho esittää.

Ainakin konemusiikin ystäville Laihon teokset menevät tajuntaan ja nostavat ihokarvat pystyyn. Kokemuksen soisi jaettavaksi kulttuurin ystäville myös muualle maailmaan.

Anssi Laihon Singulariteetti Valvesalissa perjantaina 4.6. klo 19. Lippuja rajoitetusti.