ALUEVAALIT 2022: Marjo Tapaninen 524: Kohti yhdenvertaisia hyvinvointialueen palveluja

Terveyspalveluiden ja sairaanhoidon merkityksen huomaa usein vasta sitten, kun palvelun tarve osuu omalle tai läheisen kohdalle. Kuinka helposti pääsee hoitajan tai lääkärin vastaanotolle? Tavoittaako heidät soittamalla, löytääkö numeron vai pitääkö yhteystietoja etsiä netin syövereistä? Missä terveyskeskus sijaitsee ja miten sinne pääsee? Kulkeeko julkinen liikenne vai tarvitaanko omaa autoa tai taksia? Maksaako käynti, entä mahdolliset jatkotutkimukset? Entä jos pitääkin mennä erikoissairaanhoidon puolelle? Miten osaa oikeaan paikkaan ja miten saa tulokset tutkimuksista?

Palo- ja pelastuspalveluiden toimivuus mitataan silloin, kun hätä on suurin. Henkeä uhkaavissa tilanteissa on paikalle saatava nopeasti ammattitaitoisia osaajia. Paloaseman sijainnilla on väliä, mutta mitä merkitystä on seinillä, jos paikalla ei ole henkilöstöä? Jokaisella asukkaalla on oikeus kokea asuvansa turvallisessa ympäristössä myös palo- ja pelastuspalvelujen osalta. Palo- ja pelastustoimen rahoitus on turvattava ja pelastustoimien palvelutasopuutteista ja varallaolojärjestelmän muutostarpeista johtuva rahoitusvaje on korjattava.

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen maantieteellinen laajuus, pitkät etäisyydet, mutta toisaalta asutuksen keskittyminen, asettavat haasteita, miten rakennetaan asukkaiden näkökulmasta yhdenvertaiset ja saavutettavat palvelut. Alueellamme erityispiirteenä on, että täällä yhdistetään 19 sote-organisaatiota ja 2 pela-organisaatiota ”saman katon alle”. Lähtökohta tiedostaen, ennakoiden ja “puhtaalta pöydältä” liikkeelle lähtien, on mahdollista rakentaa palvelut, jotka huomioivat ihmisten tarpeet eri puolilla hyvinvointialuetta. Palvelut voidaan viedä ihmisten luo myös liikkuen ja digitalisaatiota hyödyntäen.

Palvelukartoitusten avulla on tehtävä nykytila-analyysit, selvitettävä vaihtoehtoisilla malleilla mahdollisuudet uudistaa ja lisätä uusia toimintamalleja ja innovaatioita toiminnoissa. Tavoitteena tulee olla, että lääkärin ja hoitajan saa tarvittaessa kotiin. Puhelinpalvelut on säilytettävä sähköistyvien palvelujen ohella ja selkokielisyyttä on vahvistettava. Netin käytön haasteita on muillakin kuin ikääntyneillä. Digiyhteyksiä voidaan lisätä jatkuvan koulutuksen sekä palvelu- ja tuotekehittelyn avulla. Asiakkaan tai potilaan on voitava luottaa, että järjestelmät ympärillä kannattelevat, olipa sairastumisen syy mikä tahansa. Palvelujen on toimittava asiakaslähtöisesti ja viestinnän on oltava selkeää, miten ja mistä apua saa. Digitalisaatio on “hyvä renki, mutta huono isäntä”, joten palvelut on rakennettava ihmisten ja alueiden tarpeista lähtien.

Tulevat hyvinvointialueen valtuutetut ja luottamushenkilöt tekevät päätöksiä, joilla vaikutetaan kaikkiin edellä mainittuihin kysymyksiin. Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen tavoitteina on turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut hyvinvointialueella asuville. Lisäksi tulee parantaa palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta, kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja, turvata ammattitaitoisen työvoiman saanti, vastata ikääntymisen ja syntyvyyden laskun aiheuttamiin haasteisiin ja hillitä kustannusten kasvua. Vaalien jälkeen nämä tavoitteet on tarkoitus muuttaa alueittain todeksi.

Käymme hyvinvointimme kannalta erityisen tärkeitä vaaleja. Ei ole yhdentekevää keitä asioista on päättämässä. Äänelläsi edistetään yhdenvertaisia, sujuvia ja saavutettavia hyvinvointialueen palveluja, jotka eivät riipu asuinpaikasta tai lompakon paksuudesta.

524 Marjo Tapaninen (vihr.)
projektisuunnittelija,
yhteiskuntatieteiden kandidaatti,
varavaltuutettu