Siirry suoraan sisältöön

ALUEVAALIT 2022: Laura Palmgren-Neuvonen 363: Kehitysvammaiset tulee nähdä voimavarana, ei vain kulueränä

22.1.2022

Aluevaaliehdokas Laura Palmgren-Neuvonen (vas.) tuo esille kehitysvammaisten aseman yhteiskunnassa sekä esimerkiksi tuetun työtoiminnan merkityksen tulevaisuudessa.

Kehitysvammaliiton mukaan Suomen noin 50 000:sta kehitysvammaisesta 30 000 on työikäisiä. Heistä 6 000 osallistuu työtoimintaan työkeskuksissa ja 2300 työskentelee avotyötoiminnassa, mutta vain 600 on palkkatyössä. Liiton arvion mukaan jopa 3 000 olisi työllistettävissä palkkatyöhön oikeanlaisella tuella. Hyvinvointialueemme käynnistyessä työtoimintaa tulee kehittää niin, että mahdollisimman moni voisi siirtyä avoimille työmarkkinoille. On panostettava kehitysvammaisen itsenäisen elämän tukemiseen, mikä on omiaan vahvistamaan itsemääräämisoikeutta ja elämänlaatua.

Maatamme vaivaa joillain aloilla yhä paheneva työvoimapula. Suomi tarvitsee nyt kaikki kädet! Monet erityisoppilaitokset ja muut toimijat tekevät hyvää työtä osatyökykyisten nuorten ammatillisten valmiuksien ja arjen taitojen edistämiseksi. Lievästi kehitysvammaiselle nuorelle suositellaan itsenäistä asumista – toki yksilöllisesti ohjattuna – vahvistamaan aktiivisuutta ja vastuunottokykyä.

Mutta koulutuksen päätyttyä homma usein floppaa. Asumisyksiköissä ei ole välttämättä resurssia nuoren itsenäistymisen tukemiseen. Kehitysvammaisella on kuitenkin oikeus itse valita asuinmuotonsa ja -paikkansa. Päivätoiminta saattaa huonoimmassa tapauksessa muistuttaa askartelukerhoa. Motivoiko askartelu aikuista ihmistä kovinkaan kauaa? Työtoiminnasta työkeskuksessa tai avotyössä tavallisella työpaikalla kehitysvammainen saa ”palkkaa” vain muutaman kympin kuukaudessa, vaikka tekisi kuinka ahkerasti hänelle osoitettua työtä. Tekisitkö sinä töitä 34 euron kuukausipalkalla? Työkeskuksen aterioista maksaisit 50 euroa kuukaudessa ja joutuisit käyttämään työssä omia vaatteita ja kenkiä.

Työtoiminnan on oltava mielekästä ja kehittävää ja sen tavoitteen tulee olla siirtyminen avoimille työmarkkinoille, ei vuosien mittainen päivähoidossa pitäminen. Tarvitaan lisää resursseja: on luotava yhteistyöverkosto alueen yritysten ja kolmannen sektorin kanssa sopivien työpaikkojen ja kullekin kehitysvammaiselle soveltuvan työtehtävän löytämiseksi. Työpaikan järjestyttyä sosiaalipalvelujen tulee tarjota kehitysvammaiselle työhönvalmennusta, joka voi kevetä asteittain taitojen kehittymisen myötä. Sopivassa työtehtävässä ja -yhteisössä onnistuminen tukee osatyökykyisen osallisuutta ja koettua hyvinvointia. Tuottavassa työssä toimiva on oikeutettu työehtosopimuksen mukaiseen palkkaan ja muihin etuihin.

Hyvinvointialueellamme kehitysvammaisten ja heidän perheittensä palveluneuvontaa tulee lisätä. Kehitysvammaisten itsenäisen asumisen ohjaus tulee nähdä laajemmin aktivoivana elämisen ohjaamisena. Itsenäisesti asuva tarvitsee tukea myös vaikkapa kauppareissuilla, jossa opetellaan ohjaajan kanssa tekemään viisaita ostovalintoja terveellisen ruokavalion noudattamiseksi. Elämisen ohjaaja tukee myös vaikkapa harrastuksen valinnassa sekä kulttuuririentoihin menemissä ja kuljetuspalvelun järjestämisessä.

363 Laura Palmgren-Neuvonen (vas.)
kasvatustieteen tohtori, insinööri
aikuisen kehitysvammaisen äiti

Insinööri Laura Palmgren-Neuvonen (vas.) on ehdolla tammikuun aluevaaleissa 2022.

Lue myös

Lue lisää aiheesta