ALUEVAALIT 2022: Jarmo Viinala 408: Sote ja palvelut

Jarmo Viinala (sin.) on ehdolla tammikuun aluevaaleissa 2022.

Uutiset

Julkaistu: Kirjoittaja: carita marion forsman

Jaa sosiaalisessa mediassa:

Soteuudistuksella ollaan rakentamassa 21 hyvinvointialuetta Suomeen ja sen lisäksi Helsinki toimii omanaan. Tämä on kuten kerrotaan, hallintojärjestelmän muutos kuntapohjaisesta mallista hyvinvointialuepohjaiseen malliin. Puhutaan, että muutosta ei palveluiden saajien pitäisi edes huomata, kun kaikki jatkuu samanlaisena kuin ennenkin.

Siniset on todennut, että Sote seis, korjataan se mikä on rikki. Nyt tästä kokonaisuudesta ollaan rakentamassa hallitsematon, 20 miljardia euroa maksava uudistus.

Tämä hyvinvointialueiden perustaminen ei sinällään korjaa hoitoon ja sosiaalipalveluihin perustyöhön liittyviä ongelmia. Kuten on julkisuuteen kerrottu, meillä hoidon saaminen eri vaiheissa ei ole saumatonta, koska sen rakentaminen on puutteellista. Päivystys ruuhkautuu, ei toimi, pitkät odotusajat ennen sisällepääsyä ja jopa kuolleisuus lisääntyy päivystyksen hitaudesta. Päivystyksen tulee olla nopeatempoista ja akuuttia toimintaa, mistä hoidettava siirtyy eteenpäin osastohoitoon. Suomessa hoidettavat odottavat jopa yli 8 tuntia hoidon aloitusta, kun vastaavasti Norjassa selvitään alle 5 tunnilla. Nykyisellään osastoja ei ole valjastettu kiireelliseen jatkohoitojen vastaanottoon riittävästi. Siellä ei ole lääkäreitä, eikä hoitohenkilökuntaa riittävästi.

Vastaavasti erikoissairaanhoidon jaksot venyvät tarpeettoman pitkiksi, kun jatkohoitopaikkaa keskussairaalasta, aluesairaalasta ja kuntien vuodeosastoilta ei ole vapaana. Miksi on lakkautettu kuntien vuodeosastoja, jolloin potilasta kyyditetään paikasta toiseen ympäri maakuntaa?

Meillä puuttuu hallittu johtaminen terveydenhuollon toiminnassa. Erikoissairaanhoidon palvelujen saaminen siirtyy, kun siirrettäviä potilaita ei voida ohjata jatkohoitopaikoille. Hoitohenkilökunta on jatkuvan kovan kuormituksen ja henkisen paineen alaisena ja työtehtävissä joudutaan tekemään varsinaisen hoitotyön ulkopuolisia töitä. Ei hallita koko ketjun saumatonta liikkumista hoitovaatimuksen mukaan.

Sosiaalipuolella tarvitaan myös kokeneita sosiaalityöntekijöitä ja tiimityötä, jolloin vastavalmistuneet sosiaalityöntekijät pääsevät hankkimaan käytännön kokemusta, kuinka työ kentällä tapahtuu. Koulu ei ole tehnyt ketään valmiiksi, siihen tarvitaan ns. kisälliperinteen auttavaa kättä kokemuksen saamiseksi. Ketään ei tule laittaa vaativaan sosiaalityöhön pelkän opiskelussa hankitun ammattipätevyyden kautta.

408 Jarmo Viinala (sin.)