Siirry suoraan sisältöön

Alue laajenee, Oulu-keskeisyys vähenee ja työkulttuurit yhdistyvät: myös pelastuslaitos siirtyy Pohteelle vuoden alussa

7.12.2022

Ensi vuoden alussa hyvinvointialue Pohteelle muodostuu Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitos. Siinä yhdistyvät yhdeksi pelastuslaitokseksi nykyiset Oulu-Koillismaan pelastuslaitos ja Jokilaakson pelastuslaitos. Uuteen organisaatioon siirtyy myös ylipalomies Tuomas Mikkola, joka on toiminut nykyisessä pelastuslaitoksessa 17 vuotta.

Hallinnollinen muutos eli kaupungin palveluksesta pois siirtyminen ei näy käytännössä heti.

"Olemme tähänkin asti olleet ulkopuolinen mystinen saareke”, Mikkola kuvailee. 

”Tammikuussa aloittaa uusia henkilöitä johtamaan tätä toimintaa niin silloin aletaan konkreettisesti nähdä mitä tulevaisuus tuo tullessaan ja mihin suuntaan lähdetään. Luottamus täytyisi rakentaa alkuvaiheessa jo lujaksi. Johtajia tulee meille laajemmalta alueelta organisaation laajenemisen myötä. Valmista ei vuodenvaihteessa ole, joten uutta organisaatiota rakennetaan varmasti tuleva vuosi”, pohtii Mikkola.

Pelastus halutaan pitää lähipalveluna

Uuteen pelastuslaitokseen siirtyy Oulu-Koillismaan pelastuslaitokselta noin 550 henkilöä. Heistä päätoimisia ammattityöntekijöitä on noin 220 ja noin 330 kuuluu sopimushenkilöstöön. Sopimushenkilöstö tekee päätyönsä muualla, mutta heidät on kurssitettu ja osa fyysisesti testattu pelastustoimintaan. 

”Kansankielellä palokunta on heille harrastus. Heillä on joko henkilökohtainen työsopimus pelastuslaitokseen tai vapaapalokuntayhdistyksen kautta”, kertoo Mikkola.  

Käytännössä Oulu-keskeisyys pelastuslaitoksessa vähenee, kun työskentelyalueeksi laajenee koko Pohjois-Pohjanmaa. 

”Kun alue laajenee, myös ajattelumaailma laajenee”, huomauttaa Mikkola. 

Alue laajenee siten, että se on pituudeltaan noin 250 kilometriä Oulusta etelään Pyhäjärvelle asti. Pohjoisimpana on Kuivaniemi. Itäisimpänä pysyy Kuusamo ja läntisin on Hailuoto. Uuteen pelastuslaitokseen kuuluu 30 kuntaa. 

Oulu-Koillismaan ja Jokilaaksojen pelastuslaitokset ovat olleet erilaiset. Jokilaaksojen paloasemat ovat vahvasti sopimushenkilöstöpainotteisia ja Oulu-Koillismaa ammattimainen tiukkojen sääntöjen ja ohjeiden laitos. 

”Tämä tuo varmasti haasteita erilaisten kulttuurien yhdistämiseen”, Mikkola uskoo. ”Pelastuslaitos on ollut pitkään vanhakantainen organisaatio ja toivon, että voisimme joiltain osin nykyaikaistua, raikastua ja kehittyä. Selkeiden käskysuhteiden tulee tietysti säilyä, koska onnettomuustilanteissa täytyy asioiden tapahtua selkärangasta lähes sormia napsauttamalla. Ykkösasia tietysti on, että pelastustoiminta pysyy lähipalveluna ja saadaan vielä korkeampaa laatua tekemiseen. Osaamisesta, toimintakyvystä ja henkilöstöstä on pidettävä hyvä huoli”, Mikkola miettii.

Muutoksia työalueeseen tulossa

Uuden pelastuslaitoksen alueella on aluksi yhteensä 46 paloasemaa. 

”Työntekijöille voi kuitenkin tulla komennuksia esimerkiksi Oulusta lähikuntiin tai vaikka Raaheen eli muutoksia työskentelyalueeseen”, kertoo Mikkola. 

Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksella on tähän mennessä ollut 10 ympärivuorokautisesti päivystävää asemaa. Niistä Oulun alueella toimivat Haukiputaan, Linnanmaan, Ruskonselän, Raksilan ja Kempeleen asemat. Muita ovat Kuusamo, Pudasjärvi, Ii, Muhos ja Liminka.

Pohteelle muuttamisen myötä tarkkaa ympärivuorokautisesti päivystävien paloasemien kokonaismäärää ei vielä tiedetä. Tällä tietoa Jokilaaksosta ainakin Raahe, Ylivieska, Kalajoki, Haapajärvi ja Pulkkila kuuluvat ympäri vuorokauden toimiviin palolaitoksiin. 

Palomies ei ole itsestäänselvyys

Mikkola toimii myös työsuojeluvaltuutettuna. Pelastuslaitoksen tulevaisuuden haasteina hän näkee sen pito- ja vetovoiman sekä riittävän rahoituksen. 

”Pienempiin kuntiin on ollut vaikeaa saada työntekijöitä eikä isompien kaupunkienkaan henkilöstöä saa pitää itsestäänselvyytenä.” 

Kansalliset ohjeet, riskikartoitus ja palvelutasopäätös määrittelevät kuinka paljon työvuoroissa on henkilöstöä.

”Oulussa onnettomuuksien riskit ovat kuitenkin suurimmat ja suurin yhtä aikaa työvuorossa olevien työntekijöiden tarve”, sanoo Mikkola.

Kaupungilta Pohteelle siirtymistä ovat leimanneet palkkaharmonisoinnin kysymykset.

”Palkkojen tasaamista voimme joutua Oulu-Koillismaan miehistön ja alipäällystön osalta odottamaan kolmesta viiteen vuotta. Asiaa ei pitäisi venyttää. Pohjois-Suomessa työntekijöille on kysyntää toki myös muualla. Tietotaitoa löytyy, jos sitä halutaan ja osataan valjastaa. Se tapahtuu motivoimalla, keskustelemalla ja osallistamalla. Muutoksiakin hyväksytään, jos ne perustellaan”, Mikkola sanoo.

Hän myös toivoo, että vaikuttamisväylät ovat uudessa organisaatiossa selkeitä. Työnantajan edustajien hän toivoo huomiovan työn parannusesitykset ja antavan niistä tervettä palautetta. 
 

Mun Oulun tavoite on vahvistaa oululaisuutta ja sen näkyvyyttä lisäten Oulun kaupungin pito- ja vetovoimaa kirjoittamalla paikallisista ja ajankohtaista aiheista, kuten kaupungin päätöksistä, tapahtumista, kolmannesta sektorista, yksittäisistä kaupunkilaisista sekä mielenkiintoisista ilmiöistä. Mun Oulu on osa Oulun kaupungin viestintäorganisaatiota.
Palomies seisoo autojen edessä paloautohallissa.
Ylipalomies ja työsuojeluvaltuutettu Tuomas Mikkola tietää, että uutta työkulttuuria rakennetaan hyvinkin vielä ensi vuosi. Kuva: Jonne Anttila

Lue myös

Lue lisää aiheesta