Siirry suoraan sisältöön

Ainolanpuiston Sahasaareen elämää ja kulttuuria

8.5.2020

Jos olet ajellut pyörällä Ainolanpuistossa, olet todennäköisesti ajellut huomaamattasi myös Sahasaaren ohi. Sahasaari sijaitsee Lasaretinväylän varrella, eikä sinne ole ollut paljonkaan pääsyä viimeisten vuosikymmenten aikana. Nyt Sahasaarta aletaan avata kaupunkilaisille, ja alueelta on jo raivattu puita ja pensaita sekä viety pois maa-alueita. Sen jälkeen kesällä avautuu alueen rakennusten myynti. Tällä hetkellä alueen rakennukset eivät ole käytössä.

”Alueen rakennukset ovat kunnoltaan erilaisia, talli on suhteellisen hyvin säilynyt, mutta korjaamo vaatii jo laajaa peruskorjausta. Pajarakennus on jo osittain romahtanut ja erittäin huonossa kunnossa ja sen voi purkaa, kun korvaavan rakennuksen rakennussuunnitelma on hyväksytty”, kertoo tekninen isännöitsijä Sakari Kela yhdyskunta- ja ympäristöpalveluista.

Sahasaari sijaitsee keskeisellä alueella Oulussa. 

Tulevaisuudessa Sahasaaresta toivotaan paikkaa, joka lisäisi Hupisaarten alueen kulttuuritarjontaa. Mutta mitä Sahasaaressa on ollut ennen?

Saha toimi saaressa 1700-luvulla

Sahasaaressa on todellakin sijainnut aikanaan saha. Ensimmäinen saha aloitti toimintansa saaressa jo vuonna 1731, mutta Hupisaarilla on ollut todennäköisesti sahoja jo isovihan aikaan vuosina 1713 – 1721.

”Sahatoimintaa saaressa oli aina vuoteen 1937 saakka, jolloin saaren omistus siirtyi Oulun sähkölaitokselle”, kertoo rakennustutkija Juhani Turpeinen Pohjois-Pohjanmaan museosta.

Sahan lisäksi saaressa on ollut pienempiä asuin-, korjaamo- ja varastorakennuksia.

Nykyään Sahasaaren vanhasta rakennuskannasta on jäljellä kolme rakennusta: paja, korjaamo ja hirsinen piharakennus. Näiden lisäksi saarella on Pikkaralasta museoesineenä tuotu vanha muuntaja, kaapelikeloja varten tarvittu nosturi ja uusi pienempi muuntaja, joka on edelleen toiminnassa.

”Saaressa oli myös talli, joka on rakennettu ennen 1870-lukua ja sijaitsee edelleen paikallaan. Lisäksi saaressa oli tiilestä tehty paja, joka rakennettiin Åströmin nahkatehtaan tarpeisiin. Erikoisuutena mainittakoon, että pajan yläpohjassa on käytetty ratakiskoholvirakennetta.”, kertoo Juhani.

Nuorin rakennuksista on kaksikerroksinen, rappauspintainen korjaamo, joka rakennettiin 1930-luvulla saaren omistuksen siirryttyä sähkölaitokselle. Kaikki alueen rakennukset on suojeltu, ja niillä on rakennustaiteellista ja historiallista arvoa.

Alueen rakennukset on suojeltu, ja niillä on rakennustaiteellista ja historiallista arvoa.

Kolmas tontti myyntiin muutaman vuoden sisällä

Alueelle toivotaan erityisesti kulttuurin toimijoita, ja joitakin kiinnostuneita on jo käynyt paikan päälläkin.

”Rakennukset ovat niin huonokuntoisia, että ne vaativat mittavia rahallisia investointeja ja lisärakentamista, ja se voi muodostua joidenkin toimijoiden esteeksi”, pohtii Sakari.

Tämän kesän aikana myytävien rakennusten kunnostus voisi alkaa tänä syksynä, mutta Sakari Kela näkee realistisena, että kunnostustyöt alkaisivat ensi vuoden keväällä. Tälle kesälle ennättää ainoastaan saareen kaavailtu konttikahvila, joka avautuu koronatilanteen niin salliessa.


Rakennusten seinätaide on tullut tutuksi oululaisille.

Kun nykyisten kahden tontin alueella sijaitsevat rakennukset on myyty ja korjattu, tulee myöhemmin alueelta vuokrattavaksi myös kolmas tontti, jolla ei ole rakennuksia lainkaan.

”Sille tontille voi sitten rakentaa uudisrakennuksen, mutta tuon tontin vuokraaminen on ajankohtaista kahden tai kolmen vuoden päässä”.

Alueelta on jo raivattu puita ja pensaita sekä viety pois maa-alueita.

Lähteenä myös: Meriläinen, Anniina. Oulun Lasaretinväylän alue, Rakennushistoriallinen selvitys. Diplomityö, Oulun yliopisto. 2010.

Sahasaaren rakennus
Sahasaarta avataan kaupunkilaisille, ja alueelta on jo raivattu puita ja pensaita sekä viety pois maa-alueita. Kuvat: Sanna Krook.

Liittyvät sisällöt

Lue myös