Siirry suoraan sisältöön

”Nyt tai ei koskaan” – Koronakriisi loi Ouluun yritysbuumin, ja raha polttelee jo startupien rahoittajien taskuja

21.9.2020

Huoli toimeentulosta ja toisaalta mahdollisuus kokeilla yrittäjyyttä ansiosidonnaisella ovat nostaneet halukkuuden perustaa yritys ennätyslukemiin Oulussa. Korona on myös lisännyt riskinottohalukkuutta. Monelle oululaiselle startupille korona on ollut enemmän ediste kuin hidaste.

”Mitä jos käykin hyvin?”

Se oli oululaisen Emilia Koskelon johtoajatus, kun hän päätti irtisanoa itsensä vakituisesta työstä koronakriisin keskellä ja perustaa yrityksen. 

”Olin unelmoitunut omasta yrityksestä jo pitkään, ja kun asiat alkoivat loksahdella paikoilleen, ajattelin että nyt tai ei koskaan”, valokuvaajana työskentelevä Koskelo kertoo.

Koskelo ei suinkaan ole ainoa koronakriisin keskellä yrityksen perustanut rohkelikko. Päinvastoin, Oulun seudulla perustettiin tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla enemmän yrityksiä kuin koskaan vastaavana aikana.

”Keväällä uusien yritysten perustaminen tyssäsi täysin, mutta jo kesäkuussa tuli sellainen piikki, että lopulta kuuden ensimmäisen kuukauden aikana perustettiin yhteensä 776 yritystä, kun viime vuonna samaan aikaan luku oli 717. Kesäkuun jälkeen tahti on vain kiihtynyt”, kertoo palvelupäällikkö Jarmo Lauronen BusinessOulusta, Oulun kaupungin elinkeino- ja työllisyyspalveluista vastaavasta liikelaitoksesta.

Yrityksiä on Oulun seudulla myös lakkautettu enemmän kuin viime vuonna. 2019 ensimmäisellä vuosipuoliskolla lakkautettiin 499 yritystä, mutta tänä vuonna 639. Konkursseja näistä oli 43.

Pienten yritysten perustamisinto on tyypillinen ilmiö lama-aikana, jolloin on paljon lomautuksia ja irtisanomisia, sanoo Oulun Uusyrityskeskuksen toimitusjohtaja Tuija Aitto-oja. 

”Työttömiksi joutuvat pyrkivät elättämään itsensä osaamisellaan ilman sen suurempia kasvutavoitteita.”

Toimialatkin ovat olleet jo aiemmilta lama-ajoilta tuttuja: ravitsemusliikkeitä ja harrastuksiin liittyviä putiikkeja, kuten pieniä autokauppoja. Tuttua on myös se, että yrityksiä myös lopetetaan nopeasti.

”Monet perustavat omalle osaamiselle perustuvan yrityksen ja ajattelevat esimerkiksi, että ainahan ihmisten pitää ajaa autolla ja syödä. Iso ongelma ovat yksityiset nettipalvelut, jotka kannustavat perustamaan yrityksen helposti. Ihminen saattaa perustaa osakeyhtiön ja vasta sitten soittaa tänne, että mistäs saisi rahaa.”

Hän on mukana Suomen Uusyrityskeskukset ry:n ja Patentti- ja rekisterihallituksen yhteisessä kehitysryhmässä, jossa pyritään kehittämään yrittäjyyspolkua niin, että ihmiset hyödyntäisivät neuvontapalveluita jo ennen yrityksen perustamista.

”Kaikkemme teemme, ettei turhia yrityksiä perustettaisi. Osa kuitenkin lähtee takki auki yrittäjäksi ilman käsitystä esimerkiksi kulurakenteista. On ikävää, jos ei olekaan rahaa maksaa kaikkia laskuja ja sen takia menettää luottotietonsa.”

”Oikea aika perustaa yritys”

Takapuoli edellä puuhun -yrittäjäkokeilijoiden lisäksi on kuitenkin niitäkin, joille korona-aika on juuri oikea aika perustaa yritys, Aitto-oja sanoo.

He ovat usein oman alan asiantuntijoita, joilla on ollut unelmia pöytälaatikossa jo kenties pitkäänkin, ja koronan myötä heidät on joko irtisanottu tai lomautettu.

Tyypillisiä toimialoja ovat esimerkiksi hyvinvointialan tai media- ja viestintäalan konsultointi.  

”Ne, jotka nyt tarttuvat yrittäjyyteen, ovat jollain tapaa jopa paremmassa asemassa, koska lähtevät rakentamaan yritystä niukkuudesta. He tekevät kovasti töitä, rakentavat omaa liiketoimintaa ja uskovat, että nousukausi tulee jossain kohtaa kyllä.”

Juuri tähän kategoriaan osuu myös Emilia Koskelo. Yrittäjäperheen kasvatti ja 5-vuotiaan pojan äiti halusi vapautta, itsenäisyyttä ja keinon toteuttaa omaa visiotaan valokuvauksen ja kuvataiteen parissa.

”Mietin, että en kovin korkealta tipu vaikka en onnistuisikaan. Kuluni ovat pienet, minulla oli jo asiakkaita valmiina ja sain myös starttirahan. Jos kaikki menisi mönkään, voin aina palata työskentelemään palkolliseksi”, sisustuskuvaukseen erikoistunut Koskelo sanoo.

Osalle uusista yrittäjistä on ollut merkittävää myös se, ettei yrittäjäkään heti tipu täysin yhteiskunnan tukiverkostosta, Aitto-oja tietää. Jo muutaman vuoden ajan työttömäksi jäänyt on voinut kokeilla yrittäjyyttä neljä kuukautta työttömyyskorvauksella. Myös yrittäjän työttömyysturvan parannukset ovat auttaneet monet yrityksen perustamiskynnyksen yli.

Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksen mukaan koronakevät nostikin työttömyyden räjähdysmäiseen kasvuun. Vaikka tilanne on rajoitusten purkamisen jälkeen parantunut, on alueella yhä keskimääräistä korkeampi työttömyys. Heinäkuun lopussa maakunnassa oli 20 100 työtöntä työnhakijaa, mikä oli 7 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Samaan aikaan avoimia työpaikkoja oli 8 200, mikä oli tuhat enemmän kuin vuotta aiemmin. Pulaa oli erityisesti ammatillisista perusosaajista muun muassa rakennus- ja palvelualoille.

Uusille kannattaville yrityksille on siis tarvetta. Yksi Oulun rohto siihen on viime keväänä perustettu BusinessAsema, josta saman katon alta löytyvät niin yrittäjyyteen kuin työllistymiseenkin liittyvät palvelut. Toimijoina BusinessAsemalla ovat muun muassa Business Oulu, TE-palvelujen yrityspalvelut, Uusyrityskeskus ja Oulun seudun ammattiopiston (OSAO) Ovi-osaamispalvelu. 

”Se on konsepti, joka on jo lyhyessä ajassa osoittanut toimivuutensa, ja siksi sen toivoisi leviävät muuallekin. Jos näemme, että omasta yrityksestä haaveilevan ammattiosaamisessa on tekemistä, voimme ohjata hänet OSAOn Ovelle, mistä hän löytää täydennyskoulutusta ja voi siirtää yrityksen perustamista eteenpäin”, Aitto-oja kuvailee.

Kasvuyrityksille tarvetta

BusinessOulun Laurosen mukaan Oulun seudulla kaivataan tukea erityisesti hyvien ideoiden jalostamiseen kasvua tavoitteleviksi startupeiksi. Siksi BusinessAsemalla on lanseerattu uusi eStart Esihautomo-valmennusohjelma, jossa tuetaan joko yritystä suunnittelevia tai aivan alussa olevia yrittäjiä normaalia yritysneuvontaa laajemmin.

Mallia on otettu Nokian irtisanomisten jälkeen perustetusta mutta sittemmin kuopatusta Yritystakomosta, joka oli yksi tekijä siinä, että kaupungissa selvittiin alueen suurimman yksityisen työllistäjän alasajosta niin hyvin.

Yritystakomon jälkeen Oulussa on ollut yksityistä hautomoa, mutta nyt kaupunki haluaa lisätä panostuksia.

”Startup-ympäristön tukeminen vaatii fyysisen ympäristön, jossa ihmiset pääsevät miettimään ideoita yhdessä ja jossa on myös osaamiseen liittyvää sparrausta ja vinkkejä”, Lauronen sanoo.

Toisaalta tarvitaan polttoainetta eli rahaa, hän muistuttaa.

”Nyt Oulun seudulla tilanne riskirahastojen suhteen on huonolla tolalla. Aiemmin rahaa on ollut käytössä esimerkiksi Northern Startup -rahaston kautta. Nyt vapaat varat on käytetty ja pohjoiseen tarvitaan uusi rahoituksellinen ratkaisu.”

Alkuvaiheen startupien riskirahoitus vaatii usein erittäin korkeaa riskinottoa.

”Siellä on paljon yrityksiä, jotka eivät lopulta menesty, mutta silti tarvitaan rahoitustyökalu, jolla voidaan antaa yrityksille kasvumahdollisuus. Sisällyttämällä sopivasti julkista rahaa alkuvaiheen rahaston pääomittamiseen on mahdollista jakaa mielekkäästi korkeaa riskiä yksityisen rahoituksen kanssa.”

Siksi alueen kumppanuusverkostoissa tarvitaan laajempaa keskustelua, Lauronen sanoo.

”Meidän kokemus on, että jos rahastoa hallinnoidaan Helsingissä, kiinnostus vähenee ajan myötä ja tulokset ovat meidän alueelle huonot. Sen sijaan paikallisesti hallinnoitujen rahastojen hyödyt ovat olleet huomattavasti paremmat.”

Yleiset rahoitusehdot myös hidaste startupeille

Läpimurron kynnyksellä olevista startupeista, joille korona osoittautui mahdollisuudeksi, yksi esimerkki on oululainen Flexbright, joka on jo vuosia kehittänyt ledvalokalvoja. 

Päätuote sai kuitenkin koronakevään myötä väistyä, kun yhteistyökumppanin kautta löytyi uusi sovellus: lasin väliin integroitava antimikrobinen valo, joka desinfioi pintoja ja ympäristöä. Lumenasafe-kalvon voi asentaa esimerkiksi liha- ja kalatiskeihin tai julkisiin tiloihin.

”Kun kriisi iskee, ei saa jäädä itkemään paikoilleen. Kuka tahansa voi olla voittaja markkinamuutoksessa, jos reagoi nopeasti”, Flexbrightin toimitusjohtaja Pekka Makkonen sanoo.

Patentoidun tekniikan lanseeraus on tarkoitus tehdä tänä syksynä ison suomalaisen kauppaketjun kanssa. Tavoitteena on ”tietenkin” kova kasvu ja globaali markkina, Makkonen kertoo.

Ilman julkista rahaa startupin on vaikea päästä jaloilleen, ja Makkonen kokeekin, että neuvottelut BusinessFinladin kanssa kestivät turhan pitkään. Matkassa oli myös epäonnea.

”Lähetimme Business Finlandille tukihakemuksen heti maaliskuun alussa, mutta hakemus meni hukkaan.”

Kun asia selvisi, olivat hakuehdot jo Makkosen mukaan jo selvästi kiristyneet ja meni kuukausia neuvotella siitä, onko yritys ylipäätään rahoituskelpoinen.

Flexbright sai lopulta Business Finlandin koronatuen Lumenasafen pilotointiin elokuussa. Silti Makkonen kokee, että startupit jäivät vaikeaan tilanteeseen, kun koronatukien myöntämistä tiukennettiin alun höllemmän linjan jälkeen.

”Startup näyttää usein lukujen valossa siltä kuin olisi konkurssissa ensi viikolla. Startupit ovat kuitenkin niitä yrityksiä, jotka pelastavat Suomen. Yleiset, kaikille yritysmuodoille sovellettavat ehdot koronatuelle ovat blokanneet paljon lupaavia innovaatioita.”

Koronassa auttaville laitteille menekkiä

Koronakriisistä hyötyneitä startupeja ja etabloituneitakin paikallisia yrityksiä on useita muitakin, kuten terveydenhuollon tarvikkeita myyvä MedKit Finland ja hyvinvointisormus Oura.

Yksi koronan myötä buustia saaneista yrityksistä on etävalvottavia tiputuslaitteita sairaaloille kehittävä Monidor, joka keräsi miljoonan euron kasvurahoituksen kevään aikana ja sai aiemmin myös Business Finlandilta yhteensä 300 000 euroa rahoitusta, muun muassa Nuoret Innovaviiviset Yritykset -rahoitusta.

Monidorin mittari on oululaisen insinöörityön taidonnäyte: pieni langaton mobiililaite, kertoo toimitusjohtaja Mikko Savola. Kuva: Monidor

”Korona aiheutti tarvetta tällaiselle pienelle tiputukseen tarkkuutta tuovalle mittarille, kun vuodeosastoilta tarvittiin pumput pois teho-osastoja varten”, kertoo Monidorin toimitusjohtaja Mikko Savola.

Korona aukaisi Monidorin tien nimenomaan Ison-Britannian sairaaloihin. Siellä sairaalat olivat kiinnostuneita laitteista, jotka auttavat koronan hoidossa. Myös muissa Euroopan maissa jakelijat hakivat tuotteita, jotka auttavat koronatilanteessa, sillä muiden tuotteiden kysyntä romahti.

”Monidorilla oli juuri tällainen tuote, ja kauppa lähti käytiin nopeasti: sairaalat tekivät päätöksen parissa viikossa, kun siihen normaalisti saattaa mennä vuosikin.”

Se, mitä koronasta lopulta jää viivan alle, on Savolan mukaan vielä kysymysmerkki. Menekkiä oli Isossa-Britanniassa, Hollannissa ja Sveitsissä, mutta korona tyssäsi myynnin monissa muissa maissa, kuten Saksassa, Belgiassa ja Suomessa. Suomessa asennukset ovat alkaneet vasta tänä syksynä.

Lisäksi tuotannon lisääminen vaati rahaa, kun kriittisille komponenteille piti olla useita vaihtoehtoisia toimittajia. 

”Myimme hyvin nopeasti puolentoista kuukauden kapasiteetin, ja kun aloimme myydä tuotteita parin kuukauden päähän, kiinnostus lopahti. Kriisiaikana tuotteet pitää saada nopeasti, mutta samaan aikaan oli vaikeuksia saada tavaraa Kiinasta Suomeen.”

Etämyynti ja -koulutus tuovat tehoja

Vaikka ulkopuolisen silmin Monidor kuuluu koronakriisin voittajiin, Savola itse toivoo koronan menevän ohi mahdollisimman pian.

”Toisaalta nyt on ollut kenties helpompi saada rahoitusta, koska kilpailevia sijoituskohteita on ollut vähemmän. Mutta jos emme olisi saaneet mitään aikaan koronan takia, kuten monelle yritykselle kävi, samoin olisi varmasti käynyt myös rahoitukselle. Oli tärkeää reagoida nopeasti.”

Suomalaiset kasvuyritykset ovatkin keränneet tänä vuonna jo enemmän rahaa kuin koko viime vuonna yhteensä, kertoi Talouselämä-lehti syyskuun alussa.

Tämän on nähnyt myös Business Oulun Lauronen. Yksityisillä sijoittajilla polttelevat rahat taskussa, kun koronan myötä erilaiset Slushin ja Polar Bear Pitchingin kaltaiset tapahtumat, joissa sijoittajat ja rahoitusta etsivät yritykset tavallisesti tapaavat, on peruttu.

”Startupeilla eniten vaikeuksia on nyt ollut niillä, jotka ovat nuoressa vaiheessa ja joilla ei ole pitkäaikaisia diilejä. Sen sijaan niillä yrityksillä, jotka tähtäävät kovaan kasvuun ja joissa nähdään potentiaalia, on ollut helpompi kerätä kiinnostusta. Kokonaisuudessaan koronasta kärsineitä yrityksiä on kuitenkin enemmän kuin siitä hyötyneitä.”

Monidorille korona on mahdollistanut nimenomaan tulevaisuuden myynnin rakentamisen, Savola sanoo. 

Lisäksi kun myyjät ja kouluttajat eivät ole päässeet sairaaloihin, on molempia opittu tekemään etänä, ja se on tuonut paitsi tehokkuutta, myös käytännön hyötyä.

”Kun laitteen käyttöönoton joutuu opastamaan etänä, loppukäyttäjä on heti aktiivisesti käyttämässä laitetta, toisin kuin jos kouluttaja on näyttämässä paikan päällä, miten homma toimii. Etätyöskentelyllä voidaan säästää aikaa ja kustannuksia, ja se on lopulta myös asiakkaan etu.”

 

Jutun ensijulkaisu MustRead 15.9.

Emilia Koskelo
Sisustuskuvaamiseen erikoistunut Emilia Koskelo ehti miettiä yritysideaansa lähes kymmenen vuotta. Viimeinen sysäys omien siipien kokeiluun tuli koronakriisistä. "Tuli olo, ettei mikään ole varmaa, joten miksi en kokeilisi rakentaa omaa juttuani." Kuva: Bo lkv.

Liittyvät sisällöt

Lue myös